Aloitan tällä uuden sarjani, jossa tulen esittelemään tislaamoja joissa olen vieraillut ja suosittelen myös muita vierailemaan. Olen tosin jo aiemmin useammassakin blogipostauksessa esitellyt suosikkitislaamoani Glengoynea. Aberlour kilpailee vahvasti kakkossijasta suosikkieni joukossa. Käytynä on lähes kaikki avoimen vierailukeskuksen omaavat tislaamot Skotlannissa. Tämän vuoden aikana tavoite on käydä ne loputkin ja päästä muutamaan, jotka eivät yleensä ota vieraita.

James Fleming perusti Aberlourin tislaamon 1879 Speyjoen ja Lourjoen risteykseen St. Drostanin lähteen kupeeseen. Loistava paikka veden saannin kannalta ja kun tislaamon taustalla häämöttävät Ben Rinnesin kukkulat, joilta vesi tulee, on perusraaka-aine kunnossa. Tislaamo sijaitsee samannimisessä kylässä, joka juhli taannoin 200-vuotista taivaltaan.  Tislaamo kantaakin oman osansa Speyjoen hoidosta kaatamalla vuosittain helmikuussa lohestuskauden alkaessa pullon 12-vuotiasta jokeen hyvän kalaonnen tuomiseksi kyläläisille.

Speyjoen läheisyys tekee Aberlourista loistavan sijainniltaan ja olenkin yöpynyt siellä viskireissuillani useamman yön. Ollessaan Speylaakson sydämessä, kivenheiton päässä on todella monta tislaamoa. Voin myös suositella Speyjoen varrella ulkoilua, esim. vuokratulla maastopyörällä. Aberlourin kylässä on myös muita hyviä iltaviskikohteita tislaamojen suljettua ovensa yleensä suhteellisin aikaisin. Kylän paras baari The Mash Tun esimerkiksi tarjoaa Glenfarclasin family caskeista hyvin kattavan valikoiman ja muutenkin viskilistaa läpi käydessä menisi viikkoja. Toinen mielenkiintoinen paikka on Dowan’s hotelli ja heidän viskihuoneensa.

Aberlour on ollut Pernod Ricardin omistuksessa 1974 vuodesta lähtien ja sitä on laajennettu maltillisesti. Heidän perusviskivalikoimansa on yksinkertaisen nerokas. He lähtevät ajatuksesta, että heidän viskinsä syntyvät Bourbon tynnyreissä ja saavat oman luonteensa Oloroso sherryviimeistelyllä. Perusvalikoimasta 12, 16 ja 18-vuotiaat ovatkin kaikki saaneet oman makunsa molemmissa tynnyrityypeissä.

Pientä extraa valikoimaan tuo 2000 vuonna aloitettu A´bunadh sarja, joka on pelkissä sherrytynnyreissä kypsytetty. Gaelinkielellä A´bunadh tarkoittaa alkuperäistä. Se pullotetaan tynnyrivahvuisena ja ikämerkitsemättömänä. Sarjassa mennään jo batch 61:ssa ja niitä tuleekin kovalla tahdilla lisää. Tästä sarjasta voi löytää todellisia helmiä ja sellaisen löytäessään kannattaa pulloja varastoida heti! Tykkään itse aina kokeilla jos törmään jossain uuteen batchiin. Ainakin tietynlainen sherryvaikutus on aina taattu. Heiltä löytyy myös travel valikoimassa muitakin versioita. Liekö omistuksen syytä vai mikä, mutta Aberlour on etenkin Ranskassa erittäin suosittu viskimerkki.

Olen itse vieraillut tislaamossa kaksi kertaa. Ensimmäinen oli ehdottoman mahtava kokemus eikä sen jälkeen voinut jättää toista mahdollisuutta väliin. Suosittelen etenkin Casks from the past tastingia perustajan mukaan nimetyssä Fleming roomissa. Ensimmäisellä kerralla pääsin maistamaan huikeita kuningasperheelle lähetettyjä Aberlourin Royal Salute viskejä sekä Aberlourin kylän 200-vuotis juhlaviskiä. Ensimmäisiä ei voi ostaa mistään ja jälkimmäistäkin oli vain pieni erä tislaamolla tähän tastingiin osallistuneille myynnissä. Kyläläiset luonnollisesti olivat jokainen saaneet omansa. Tämä on muuten yksi isoimmista harmituksista listalla: viskit joita en ostanut vaikka oli mahdollisuus. Onneksi yksi kaveriporukastamme osti, niin ehkä pääsen joskus vielä uudestaan tätä maistamaan. Ja ehdottomasti on myös kehuttava tislaamon henkilökuntaa, joka on erittäin asiantunteva ja ystävällinen!

Ihan viime aikoina olen omaan kokoelmaani saanut mukaan helmeksi 80-luvulla pullotetun 12-vuotiaan Aberlourin, joka kulki vielä silloin Speysidella niin yleisen Glenlivet liitteen kanssa. Sen sanotaan viitanneen alueeseen missä viski on tislattu eikä The Glenlivet tislaamoon. Alla omasta kaapistani poimitut Aberlourit.