Joku manasi etukäteen sosiaalisessa mediassa flunssan ja Uisgen kuuluvan vuosittain yhteen. Joko olet flunssassa Uisgessa tai saat sen sieltä. Onnekseni kuuluin tuohon jälkimmäiseen kategoriaan, mutta sen vuoksi nämä jälkisanat ovat vähän jääneet roikkumaan. Paljon onneksi ehdin tuoda omia ajatuksiani esille jo ennen tapahtumaa ja sen aikana sosiaalisessa mediassa. Tuonkin tässä kirjoituksessa enemmän tunnelmia kuvien kautta. Kaikkinensa Uisge oli loistava omalta kohdaltani ja jälleen kerran onnistuin yllättämään itseni. Ensimmäinen päivä meni kokeillessa kaikenlaista ja toisena päivänä keskityin enemmän laatuun. Molempina päivinä viskien lisäksi parhautta olivat vanhat ja uudet kontaktit sekä ystävät. Olikin mukava näin toisena bloggausvuotena huomata kuinka pääsi enemmän näkemään myös Uisgea kulissien takaa ja sain myös kunnian olla mukana tuomaristossa valitsemassa parhaita viskejä. Iso kiitos kaikille, jotka mahdollistitte tämän tapahtuman ja kiitos kaikille niin vanhoille kuin uusille tuttavuuksille mahtavasta tapahtumasta!

Ensimmäisenä kuvan kautta kiitos Mikalle ja Ilkalle, että jaksatte vuodesta toiseen hoitaa tapahtuman kasaan. Suomen viskimaailma arvostaa sitä paljon! Kiitos myös kaikille muille järjestäjille!

Iso käsi suuresti esillä olleille HDCO:lle, Teerenpelille ja Valamolle. Teidän panos on myös tapahtumaan tärkeä ja hienoa, että toitte tapahtumaan uutta maistettavaa. Go Viskimuuli, go XO! Samassa pitää antaa vähän raippaa Kyrön suuntaan, joka ei ollut Uisgessa mitenkään esillä. Mutta tänäkin vuonna Kyrö lanseerasi uuden viskierän Ruotsissa Viking Linen Whisky Faireilla viikon myöhemmin. Älkää unohtako juurianne!

Muutamista Suomessa ennennäkemättömistä viskeistä pari mainintaa. Ensimmäiseksi iso käsi Dramdealersille, joka oli onnistunut hankkimaan maistettavaksemme Glasgow Distilleryn ensimmäistä viskiä 1770. Tämä piti olla loppuunmyyty jo viime vuoden toukokuussa. Silloin 5000 pullon erä meni arvonnan kautta onnekkaille. Oli muuten yllättävän hyvää kolmevuotiaaksi. Toisaalta kun heidän tiskillään pääsi maistamaan myös Glasgown new makea, niin ei se olekaan niin iso yllätys, että viski on myös hyvää. Yksi parhaista new makeista mitä itse olen maistanut.

Toinen mielenkiintoinen setti oli Craft&Caskilta GlenAllachien perusrangen uudet 10-, 12- ja 18-vuotiaat. Pullot saapuivat Suomeen niin myöhään etteivät ehtineet edes esittelyvihkoon mukaan. Nämä tuli maisteltua ja täytyykin joskus vielä palata rauhallisimmissa merkeissä uudestaan. Kiitos Mikolle hyvästä poseerauksesta ja esittelystä!

Yksi mielenkiintoinen ja etenkin etukäteen keskustelua herättävä asia on viskien hinnat Uisgessa. Oman näkemykseni mukaan ne tuntuu jakautuvan kahteen ryhmään, toiset ovat tulleet tapahtumaan markkinointimielellä ja toiset taas tekemään bisnestä. Molemmat tavat toki on sallittuja ja ymmärrettäviä, mutta viskinystävää lämmittää kyllä enemmän markkinoinnilliset hinnoittelut. Euron sentti sai useammankin hyvän viskin ja kolmella jo loistavaa single caskia. Toisessa ääripäässä oli 40-50 euron pullot joista pyydettin 4-5€/cl. Olisi varmasti mielenkiintoista jos Suomeen saataisiin ulkomailla yleinen viskimessutapa, jossa sisäänpääsymaksulla pääsee maistelemaan satoja perusviskejä ja vain erikoisimmista joutuu maksamaan extraa. Tosin ei taida lainsäädäntö moista sallia ja epäilen, että aika moni nykyisistä standin pitäjistäkään ei lähtisi mukaan. Olisi toki mielenkiintoinen keskustelu.

Ja tähän loppuun vielä poimintoja niistä toisen päivän laadukkaammista. Omaan makuun Uisgen paras oli 1980 Macallanin Exceptional Cask III. Siitä tosin sai köyhtyä tapahtuman kalleimman hinnan 40€/cl. 😀