Virallisia Skotlannin viskimatkoja järjestäviä tahoja on Suomessa vähän. Epävirallisemmat tahot ovat onneksi täyttäneet sitä aukkoa hyvin vuosien saatossa ja Suomen viskinystävät ovat päässeet tutustumaan Skotlantiin ja tislaamoihin muutenkin kuin omatoimimatkojen kautta. Matkatoimisto Ingves & Svanbäck on paremmin tunnettu Viinimatkat brändistään, mutta on nyt ottamassa myös Viskimatkat listoilleen. Sain kunnian olla mukana heidän toisella viskimatkallaan viskioppaana. Matkalle oli lähtenyt n. 20 suomalaista viskin harrastajaa.

Nimensä mukaisesti matka sisälsi tislaamojen ohella useita linnavierailuja. Linnat olivatkin itselläni aiemmilla reissuilla jääneet pitkälti ulkopuolelta ihailuun. Jo pelkästään Skotlannin linnojen kiertämiseen voisi helposti käyttää useampia viikkoja. Matkan kohteet oli saatu matkatoimiston aktiiviselta asiakaspariskunnalta ja matkatoimisto räätälöi matkan sen ympärille. Reitti kiersikin Speysiden, Skyen ja Islayn kautta ottaen mukaan laajan näkemyksen Skotlannista.

Ensimmäisenä päivänä saavuttuamme otimme suunnaksi Stirlingin linnan. Ollessaan lähellä maan suurimpia kaupunkeja Edinburghia ja Glasgowta, se on erittäin suosittu turistikohde. Ajoimmekin lentokentältä bussillamme n. tunnissa linnalle. Linna oli hieno ja siellä menikin helposti tunti erilaisiin saleihin ja rakennelmiin tutustuessa. Suosittelen ehdottomasti pysähtymiskohteeksi esim. Speysidelle matkatessa. Linnasta jatkoimmekin matkaa kohti Invernessiä, joka tulisi toimimaan pari yötä tukikohtanamme. Matkalla Invernessiin otimme stopin Blair Athollin tislaamolla. Matkan ensimmäinen viski maistuikin monelle erinomaisesti. Ensimmäinen päivä päättyi omalta osalta Invernessin viskipubeihin, joista voi ehdottomasti suositella Malt Roomia!

Toinen päivä olikin jo täysin viskipäivä ja kohteena oli Speyside. Aloitimme päivän Glenfiddichin kierroksella ja viiden viskin maistelulla. Monelle mukana olleelle tämä oli ensimmäinen tislaamokierros ikinä ja varmasti sitä kautta myös ikimuistoinen. Pääsimme mm. näkemään Fire & Canea pullotuslinjastolla ja nuuhkimaan muutamaa vanhaa tynnyriä. Glenfiddich oli hyvä esimerkki isosta tehdasmaisesta tislaamosta.

Seuraava kohteemme oli Speyside Cooperige ja siellä oli varattuna kierros. Tämä kierros oli pieni pettymys, koska se sisältä vain tylsähkön videon, jonka kuka tahansa voisi katsoa Suomessakin, ja hetken tynnyrinteon seuraamista parvelta. Oli toki mielenkiintoista nähdä, kun juuri sillä hetkellä työn alla oli Laphroaigin Quarter Caskit, eli tynnyrintekijät pienensivät 190l tynnyreitä 130l tynnyreiksi. Toisaalta myös kierros ei £5 hinnallaan ole paha.

Kolmanneksi kohteeksi oli valikoitunut Elginin kylässä sijaitseva Glen Moray. Ennen sinne lähtöä kävimme ravitsevalla viskilounaalla Highlander Inn pubissa. Heidän valikoimansa onnistuu yllättämään joka kerta. Tällä kertaa oma valinta osui 70-luvun Glengoyneen, joka oli vielä minulta maistamatta. Glen Moraylla oltiinkin sit laitettu parasta pöytään ja saimme todella mielenkiintoisen kattauksen viskejä maisteltavaksi. Neljä hyvin erilaista viskiä, joista mikään ei oikeastaan edustanut tislaamon normilinjaa. Kerta kerralta omassa asteikossa Glen Moray nostaa pisteitään juuri tällaisilla tarjoiluilla. Mainitsemisen arvoista on myös kolme eri itsepullotettavaa viskiä tislaamon kaupassa. Seurueemme kotiutti kaksinumeroisen luvun näitä pulloja ja työllisti hyvin itsensä tynnyrihanalla. Hinta-laatusuhde on näissä, kuten Glen Moraylla yleensäkin, todella kohdillaan. Etenkin verrattuna monen muun tislaamon itsepullotettaviin single caskeihin. Hieno päivä päättyi jälleen Malt Roomin tiskillä.

Kolmantena päivänä suuntasimme kohti Skyen saarta. Päivän ainoa tislaamokohde oli Talisker, jossa kävimme peruskierroksella ja maistoimme muutamat viskit. Kierroksessa hienointa oli päästä näkemään ne niin monesti mainostetut worm tubit lähietäisyydeltä. Skyellahan on avattu muutama vuosi sitten myös Torabhaigin tislaamo. Emme sinne samana päivänä ehtineet, mutta otimme seuraavana aamuna pysähdyksen tislaamon pihalla ennen avaamisaikaa. Upea tislaamo sekin upealla paikalla. Kolmannen päivän viimeistelimme vierailulla ehkä Skotlannin kuuluisimpaan linnaan Eilean Doneaniin. Monesti aiemmin on tullut ajettua sen ohi ja otettua kuvia. Nyt oli hieno nähdä se sisältä myös ja ihmetellä kuinka pieni se oikeasti olikaan, vaikka tieltä katsottuna se näyttää isolta linnalta. Ehdottomasti pysähtymisen arvoinen linna tämäkin.

Kyle of Lochalsissa yövyttyämme neljäs päivä oli pitkälti matkustusta. Osa porukasta otti Mallaigista kuuluisan ”Harry Potter” höyryjunan Fort Williamsiin ja osa vieraili Ben Nevisin tislaamolla. Illaksi saavuimme pieneen Ardrishaigin kylään, jossa yövyimme pari seuraavaa yötä. Jännitys alkoikin jo kasvamaan, sillä seuraava päivä vietettäisiin Islaylla, mikä oli monen odotuksissa se ykköskohde matkalla.

Otimme seuraavana aamuna Islaylle aamulautan ja ensimmäisenä oli vuorossa pikavisiitti Ardbegilla missä saimme tuoretta Ardbeg Dayn Drumia lasiimme. Muistan vieläkin hyvin erään leveän hymyn Drum pullo kainalossa tislaamosta ulos astuneella. Päivän ensimmäinen kierros oli Laphroaigilla, joka oli monen suosikkitislaamo. Ennen kierrosta toki perimme vuokrat tonteistamme ja kävimme ikuistamassa itsemme ja tonttimme Suomen lipun kera. Friends of Laphroaigiin kuulumisen pieniä hienoja etuja. Kierroksen paras pala useimmille oli päästä näkemään heidän oma mallastuslattia, joka toikin jotain uutta aiempiin kierroksiin nähden. Kierroksen jälkeen taas maisteltiin pitkältä listalta jokaisen mieleisiä tuotteita.

Päivän päätteeksi olimme ottaneet vielä kierroksen Caol Ilalla, jonne ehti juuri ennen lautan lähtöä Port Askaigista. Kierroksella moni jo haukottelikin, koska se ei juurikaan enää mitään uutta tuonut aiempiin kierroksiin verrattuna. Joku onkin joskus sanonut, että käytyäsi yhdellä tislaamokierroksella olet melkein nähnyt jo kaikki. Onneksi yleensä jokaisella tislaamolla on jotain omaa variaatioita ja extraakin. Useimmiten se odotetuin osuus onkin itse viskin maistelu kierroksen päätteeksi, niin nytkin. Kiva rivi Caol Iloja tarjolla ja tiettyhän ne maistuu aina tislaamolla paremmalta kuin Suomessa. Tislaamon kaupan hyllyyn oli vielä jäänyt muutama pullo 22yo Feis Ile pullotetta, joka oli ehdottomasti kotiutuksen paikka.

Viimeiselle kahdelle päivälle oli varattuna vielä siirtyminen Edinburghiin ja siellä kiertojajelu sekä linnavierailu. Vetäisin onneksi vielä hihasta mukaan Glengoynen vierailun matkan varrelta. Sieltä moni saikin viimeiset tuliaispullot ostettua ja uuden tuttavuuden omalle viskikartalleen. Glengoynehan sijaitsee n. 30 kilometria Glasgowsta pohjoiseen ja onkin sitä kautta yksi Skotlannin suosituimmista tislaamokohteista, ja onhan se myös yksi kauneimmista. Tällä kertaa emme siellä kierrokselle ehtineet, mutta ensi reissun ohjelmaan täytyy saada sieltä jotain erikoista.

Viimeisenä päivänä jätin itse linnat väliin ja käytin ajan Edinburghin viskibaareissa ja -kaupoissa, joita tuntuukin olevan loputtomasti. Jos joku pitää mainita niin Scotch Whisky Experience on kohde jota yhdenkään viskituristin ei kannata jättää väliin ja baareista Usquabae tarjoaa parhaimmat valikoimat! Kaiken kaikkiaan hieno reissu ja oli mukava olla auttamassa muita omalla viskitaipalellaan eteenpäin ja laajentamassa heidän viskitietouttaan. Seuraavaakin on mahdollisesti tulossa joten kannattaa tarkkailla Ingves & Svanbäckin sivuja!