Uisge 2020 jälkilöylyt
Vuoden paras viskitapahtuma Suomessa
Rankka, mutta antoisa Uisge viikonloppu vaati parin päivän sulattelun blogia varten. Vielä maanantai aamunakin hampaita harjatessa suussa oli pieni maltainen maku. Päällimmäinen fiilis oli ajatus oikein onnistuneesta tapahtumasta, mutta viilattavaa ja kehitettävää edelleen on. Viskisieppo on nostanut omassa blogissaan näitä hyvin esille. Etenkin tapahtumaa ennen asioita voisi tehdä paremmin. Tuntematta kuitenkaan käytäntöjä tai ymmärtämättä tapahtuman finanssipuolta on vaikea sanoa miksi esim. tastingien kanssa oli niin vaikeaa. Itse tapahtumapäivinä eniten häiritsi vesipisteiden vähyys ja sijoittelu. Tämän asian olisi Vanha voinut korjata hetkessä, jos olisi ollut halua.
Pidin ensimmäistä kertaa Uisgessa myös tastingin eri sarjojen voittajista. Ajoitimme tämän järjestäjien kanssa heti tapahtuman alkuun houkutellaksemme ihmisiä jo perjantaina ajoissa paikalle. 23 osallistujaa oli mielestäni mahtava tulos ja saimme onnistuneen tastingin aikaan yhdessä. Mukana oli niin konkareita (sanan monessa mielessä) kuin aloittelijoita. Aloitimme tastingin sokkokierroksella mukautuaksemme Uisgen tuomareiden haastavaan tehtävään. Arvuutin jokaisen viskin kohdalla alueita ja viskiä. Pääsääntöisesti tuntui olevan aika haastavaa, mutta muutama arvaus osui ihan nappiin. Äänestimme myös ensimmäisen kierroksen jälkeen parasta ja oli huojentavaa huomata, että tuomariston maku ei ole ollut ihan huono, sillä kärkikaksikko oli sama myös arvoisan tastingraadin mielestä. Toinen kierros vedettiinkin sit viskitarinoiden kera. Kiitos kaikille osallistuneille!
Yksi parhaimmista asioista on Uisgen vihkon julkaiseminen etukäteen. Tämä antaa mahdollisuuden miettiä valmiiksi ne viskit mitä aikoo tapahtumassa maistaa. Toki aina pitää antaa tilaa yllätyksille ja maahantuojien myyntipuheille! Omalta kohdaltani vaikka tarjoama oli huikea, niin ei ihan sellaisia vesi kielellä odotettavia viskejä listalla ollut. Pääsin suunnitellusti kokeilemaan muutamat kiinnostavat uutuudet ja maistelemaan myös parit tuomaroinnissa mieleen jääneet uudestaan. Ja tokihan ne, helposti kiinnostavat, iäkkäätkin melkein kaikki sain käytyä läpi. Bunnan 40-vuotiaan missasin viidellä minuutilla toisen päivän alussa, kun en sitä ekana päivänä ehtinyt maistamaan. Harmillisisesti sitä oli vain yksi pullo tarjolla.
Parasta antia aiempien vuosien tapaan oli vanhojen ja uusien tuttujen tapaaminen. Viski maistuu aina paremmalta hyvässä seurassa. Etenkin bloggarille tämä on tapahtumana paras paikka käydä kyselemässä uusista tuotteista tai muuten luoda suhteita maahantuojiin ja tislaamoihin. Uisge myös antaa loistavan mahdollisuuden vaihtaa sampleja omasta viskihyllystä muiden harrastajien kanssa.
Suomalaisia viskejä oli maisteltavana Teerenpelin, HDCO:n ja Valamon toimesta. Teerenpelille kiitos Uisgen juhlaviskistä sekä Kulosta ja Lemmon Linnusta. Suomalaiset iäkkäät single caskit ovat vielä harvassa, joten oli hienoa saada tapahtumaan yksi sellainen. Uusi travel retail viski Kulo oli myös todella mielenkiintoinen ja oman suuni mukainen. HDCO:lla oli koko tislaamon tuotepaletti hyvin edustettuna ja useita eri viskejä, jopa tislaamon omaa baaria edullisemmin hinnoiteltuna. Uusin batch #16 lähenteli tähän asti parasta heidän pullottamaansa viskiä. Valamo toi jälleen kovia tynnyrisampleja niin tastingiin kuin tiskillekin. Hienoa oli huomata tapahtunut kehitys edellisvuodesta ja lupaukset hyville viskeille kasvavat. Etenkin näyte kirkkoviini XO tynnyristä oli todella positiivinen.
Jo etukäteen ennakkojutussa toin esille Pikkulinnun ja Dram Dealersin valikoimat. Helposti meni ainakin itselläni puolet ajasta näillä kahdella tiskillä. Vaikea valita kumpi oli ykkönen tänä vuonna, molemmilla vähän erilainen lähestymiskulma ja myöskin erilainen autotalli käytössään. Loistavaa, että molemmat olivat panostaneet tapahtumaan näin hyvin! Muiden maahantuojien osalta kahtiajakoa oli aiempien vuosien tapaan hinnoittelussa. Toiset tuntuu vuodesta toiseen tulevan tekemään bisnestä tapahtumaan ja toiset taas markkinointimielellä pidemmällä tähtäimellä. Vanhemmat ja Suomessa harvinaisemmat pullotteet toki varmasti houkuttelevat paljon kävijöitä. Kokeneempi harrastaja voisi arvostaa esim. mahdollisuuksia maistella new makeja, joita on joka vuosi harvinaisen vähän tarjolla. Siinä vaiheessa, kun koko muu tislaamon range on maistettu niin new makella voi vielä säväyttää. Iso käsi myös heille, jotka onnistuivat tuomaan meille vieraita ulkomailta pitämään tastingeja. He ovat mielestäni tärkeä ja iso osa tapahtumaa!
Osallistuin itse tämän vuoden viimeiseen tastingiin viskikirjailija Neil Ridleyn pitämänä. Hän sai hyvin kokeneen yleisön houkuteltua paikalle; ehkä ne kokemattomammat olivat jo nukkumassa. 😉 Mielenkiintoinen katsaus viskintekemisen historiaa ja hyvin valitut viskit. En tiedä mitä taikatemppuja oli tehty, että oli saatu muutama huutokauppaostos mukaan tastingiin. Näitä taikatemppuja voisi tehdä vähän enemmänkin ensi vuonna. Vink vink maahantuoja, säväyttäkää ensi vuonna esim. edustamanne tislaamon viime vuosituhannen pullotteilla.
Kiitos myös kaikille lukijoilleni palautteesta. Muutama harmitteli vähän hitaammaksi käynyttä kirjoitustahtia. Hyvänä syynä voin todeta sen takana olevan perheenlisäyksen, mutta yritän pitää ainakin tämän tahdin jatkossakin. Jos et ole vielä löytänyt Facebook tai Instagram tiliäni niin alla linkit niihin. Päivityksiä molempiin viikottain. Siellä myös enemmän kuvia viskeistä mitä Uisgessa maistelin!
Kaiken kaikkiaan ilman Uisgea viskinystävän vuosi Suomessa olisi aika köyhä. Iso kiitos järjestäjille jälleen jaksamisesta ja tietäen, että järjestelyt tehdään harrastuspohjalta on tämä sitäkin suurempi saavutus! Kuten aiemminkin on taas mahdollisuus, että ensi vuonna Uisge jää järjestämättä, mikä olisi todella harmillista. Uskon kuitenkin Suomen aktiiviseen viskiyhteisöön, joka ei anna näin käydä. Tarvittaessa kantakaamme kaikki kortemme kekoon asian puolesta!
Mitä muut viskibloggarit olivat mieltä: