Odotin kovasti viime viikonloppua ja tastingia, jonka olin luvannut pitää hyvän ystäväni polttareissa. Koen useimmiten antoisimmaksi pitää tasting ihmisille joilla ei ole vielä luotua suhdetta viskiin, tai ihastuminen on hakusessa muiden juomien viidakossa. 13 hengen porukkaamme mahtui hyvä skaala suomalaista juomakulttuuria, johon pääsin ehkä hieman omalla innostuneisuudellani vaikuttamaan. Usein minulta myös kysellään ihan perusteista lähtevää tastingia, jos tällainen kiinnostaa niin ota yhteyttä!

Mietin pitkään mukaan valittavia viskejä. Suomalaiseen tyyliin joukossa oli useampi Islayn viskien ystävä, joten ajattelin jättää ne kokonaan pois ja hakea monipuoliset erilaiset maut muualta Skotlannista. Ajatuksena että jokainen voi näistä löytää jonkun omaan makuun. Pääteemana viskejä eri alueilta, mutta kuitenkin korostaen, että alueet ovat nykyaikana menettääneet osittain merkityksensä viskin tyypin suhteen. Mukaan valikoituivat Hunter Laingin Old Malt Cask valikoimasta Allt-a-Bhainne 18yo, Glengoyne 18yo, Ailsa Bay ja Jura Tastival 2015. Ensimmäistä lukuunottamatta kaikki saatavilla Alkosta ja ensimmäinenkin hyvin varustetuissa viskibaareissa.

Perusvarma tapa lähteä viskin maistelussa liikkeelle on aloittaa Speysiden viskillä, ja omasta mielestäni Allt-a-Bhainne on kuin Speysiden peruskalliosta puristettu ilmentymä viskistä. Ei mitenkään huikean erikoinen, mutta kuitenkin loistava avaamaan makuaistin. Tislaamohallahan ei ole omia pullotteita ollenkaan ja suurin osa heidän tuotannostaan menee Chivas Regalin valmistamiseen. Turhan harvoin myöskään törmää yksityisiin pullotteisiin, joten itse maistan aina kun tulee vastaan.

Toiseksi otin mukaan Glengoynen valikoimasta 18-vuotiaan, missä omasta mielestäni sherryisyys on juuri oikeassa tasapainossa. Tämä on myös viski millä olen monia kavereitani saanut innostumaan viskeistä. Olen Glengoynen valikoimaa esitellyt aiemmin tässä postauksessa.

Jotta savuisen viskin ystävät eivät totaalisesti pettyisi, otin mukaan yllätyksenä Lowlandilta Ailsa Bayn, joka olikin lähes kaikille tuntematon entuudestaan. Tuo insinööritaidon hurja graniittipäinen luomus herättikin hyvin keskustelua. Omalla kohdallani toisaalta vähän vierastan viimeisen päälle modernisoitua viskin tekemistä, mutta kun se tuottaa näin hyvää tavaraa on sillekin varmasti paikkansa. Haluaisin tämän mukaan sokkotestiin muutaman laadukkaan Islayn viskin kanssa.

Viimeiseksi halusin mukaan jonkin erikoisuuden, jonka paikan täytti Juran vuosittainen Tastival julkaisu vuodelta 2015. Tämä pullotetaan joka kevät heidän omaa viskijuhlaansa varten, joka on Feis Islen kanssa samaan aikaan. Olimme jo illan mittaan keskustelleet erilaisten tynnyriviimeistelyjen merkityksestä ja ilokseni joku toi heti esille viinimäisen tuoksun. Kyseinen pullo on viimeistelty ranskalaisissa kuohuviinitynnyreissä, joka toi siihen melko erikoisen tuoksun ja maun. Itse olen useimmiten pitänyt erilaisista viiniviimeistellyistä viskeistä ja tämä oli ihan hieno tuote. Ehkä en kuitenkaan 135€ maksaisi pullosta.

Illan parhaaksi kruunattiin Glengoyne noin puolilla äänistä, mutta jokainen viski sai ääniä, joten olin mielestäni onnistunut alkuperäisessä tavoitteessani! Loppuillan kruunasi suomalaiseen tapaan sauna ja palju. Hieno ilta ja mikäs sen parempi paikka nautiskella viskejä kuin suomalaisen järven ranta!

Kuvat © Ville Tarhala