Tislaamoesittely: Tullamore D.E.W
Vierailulla uudessa ja modernissa tislaamossa
Sain kunnian olla mukana Beverage Partners Finlandin kutsumana suomalaisruotsalaisessa isossa vierailuporukassa Tullamoren tislaamolla Irlannissa. Kuten blogini ahkerimmat lukijat ovat varmaan huomanneet, en juurikaan ole irlantilaisista viskeistä kirjoitellut. Aikojen saatossa olen niitä kyllä maistellut, mutta toistaiseksi ainakin ne ovat omalla kohdalla jääneet skottilaisten varjoon.
Irlantilaisen viskin kirjallinen historia menee jopa skotlantilaista pidemmälle ja väitetään jopa viskin tislaamisen olevan irlantilaisten keksimää. Joka tapauksessa viskillä on Irlannissa pitkä historia. Viime vuosituhannen loppu ei ollut irlantilaiselle viskille kovin menestyksekästä, mikä näkyy vielä tänäkin päivänä. Hyvin pitkään lähes kaikki irlantilainen viski tehtiin yhdellä megalomaanisella Middletonin tislaamolla. Mistä myös Tullamoren viski on tullut vuodesta 70-luvulta lähtien. Voikin todeta, että irlantilainen viski on pitkälti ollut eri brändien elossa pitoa ja myymistä.
Tänä päivänä tilanne on eri, ja riippuen lähteistä tislaamoja on maassa jo 23-28 kappaletta. Moni näistä on hyvin tuoreita ja pieniä, eivätkä ole vielä saaneet viskejään markkinoille. Myös moni iso peluri on irtaantumassa Midletonista ja perustanut oman tislaamonsa. Tullamore näistä hyvänä esimerkkinä. Heidän uusi moderni tislaamonsa avattiin 2014.
Tullamoren historiassa koettiin yksi merkittävimmistä käänteistä kun William Grant & Sons hankki tuotemerkin portfolioonsa 2010. Saman perheomistuksen taustalta tulee myös mm. Glenfiddich ja The Balvenie. Hyvin nopeasti kaupan jälkeen alettiin oman tislaamon suunnittelu. Tullamoren taustalle saatiin myös todella iso määrä kokemusta ja osaamista rakentamaan tarinaa uudelleen.
Pääsin matkalla tapaamaan Tullamoren Global Ambassadoria John Quinnia, jolla on kymmenien vuosien historia tislaamolla. Sain kuulla Tullamoren jatkuvien kokeiluiden kulttuurista, josta tuli heti mieleen Balvenie. Uusi laaja perusrange monilla eri tynnyriviimeistelyillä ja eri ikäisillä viskeillä on näiden kokeilujen tulos. Toistaiseksi markkinoille tuleva tavara on vielä tislattu Midletonilla. Tämä tulee muuttumaan 2021, jolloin suunnitelmissa on julkaista ensimmäiset uudella tislaamolla tislatut viskit markkinoille. Rinnalla on jatkuvasti kypsytetty uuden tislaamon tislettä pienemmissä tynnyreissä, jotta saadaan suuntaviivoja mitä on tulossa isommissa tynnyreissä. Loppu jääkin blendausvelho Brian Kinsmanin käsiin. Tislaamon väki ei ollut hetkeäkään huolissaan, että Tullamoren ominaismaku muuttuisi tislauspaikan vaihtumisen myötä. Lopulta arviolta 2024 Tullamore voi luopua kokonaan Midletonin tisleistä.
Uusi tislaamo sijaitsee Tullamoren kylän liepeillä ja on vakuuttavan iso tehdasalue älyttömän kokoisine varastoineen. Tullamoren viskin taustalla perusajatuksena on luku kolme. Irlantilaiseen tapaan viski tislataan kolmeen kertaan ja Tullamoren kohdalla se koostetaan kolmesta eri tyyppisestä viskistä; single malt, pot still ja jyvä -viskistä. Tullamore D.E.W perusviski on myös kolmen eri tynnyrityypin sekoitus. He eivät siltikään ole jämähtäneet tynnyreiden osalta historiaan, vaan kuten aiemmin todettua, kokeiluja eri tynnyreillä on tehty ja saatu jo pulloonkin asti.
Pääsin maistelemaan reissun aikana lähes koko perusrangen ja olin positiivisesti yllättynyt monta kertaa. Suosittelen maistamaan etenkin 15- ja 18-vuotiaat. 15-vuotias menee omaan irlantilaisten viskien top 3:een luonteikkaalla kokonaisuudella. 18-vuotiaassa on todella hyvä bourbontynnyreissä rakennettu pohja, johon on myös tulevaisuudessa hyvä rakentaa uutta. Myös rommiviimeistelty XO ansaitsee kunniamaininnan.
Sijaintina Tullamoren kylä on kunnioitettava, sillä varmastikin Dublinin ympäristö olisi ollut markkinoinnillisesti parempi ja vierailijoita olisi varmasti huomattavasti enemmän. Perheyhtiönä William Grant & Sons arvostaa perinteitä ja nyt vanha tislaamo vierailijakeskuksena toimii Tullamoren kylässä uuden tislaamon kanssa vierailun arvoisena kokonaisuutena. Yhteenvetona voi sanoa että Tullamore on poiminut omaan tekemiseensä parhaita jo hyviksi havaittuja keinoja Skotlannista, mutta kuitenkin säilyttänyt Irlantilaisen ylpeyden. Uskon vahvasti, että heillä on lupaava tulevaisuus edessä ja yhä laajempi joukko viskien ystäviä oppii pitämään Tullamoren viskeistä.