Esittelyssä: Mikko Ilves ja Craft & Cask

Kuka olet ja miten päätynyt nykyisiin tehtäviin?

Mikko Ilves, 33-vuotias Craft & Cask Oy:n Brand Ambassador of Spirits. Päädyin alalle klassisesti sattuman kautta, kuten moni muukin kollegani. Minustahan piti tulla arkkitehti, mutta kuinka kävikään.

20-vuotiaana en ollut niin sanotusti ’löytänyt vielä omaa alaani’. Pelasin usein biljardia paikallisessa lounge-baarissa Lappeenrannassa. Eräänä päivänä ravintolapäällikkö pyysi minua katsomaan hetken baaria, kun hän käy toimistossa – sanoi vielä ”syö tuosta mansikoita”. Ravintolapäällikön palatessa minulla oli pari asiakasta pelaamassa biljardia ja olinkin syönyt jo melkein kaikki mansikat. Vitsailimme, että voisin korvata ne mansikat vaikka työllä – kaksi tuntia myöhemmin sain ensimmäiset työvuorot. Kuusi kuukautta tuosta keplottelin itseni paikalliseen kouluun baarimestarin erikoisammattitutkintoon mukaan, vaikka minulla ei ollut edes pätevyyttä siihen. Nyt 12-vuotta olen korvannut noita mansikoita ja edelleen menee ihan hyvin.

Rakkaudesta laskettelemiseen ja kaikkeen mikä liukuu lumella, vuonna 2008 muutin Lappiin, Rovaniemelle suorittamaan restonomitutkintoa. Rovaniemellä ihmiset olivat hyvin ystävällisiä, läsnäolevia ja minut otettiin hyvin vastaan – mihin ikinä meninkin siellä. Osallistuin Rovaniemellä kaikkeen mihin ehdin, opiskelija-aktiivina sekä baarikoulutuksiin, joita harvakseltaan oli saatavilla. Tunsin löytäneeni oman alan, mutta en ollut aivan varma halusinko työskennellä baarissa vai matkailu- ja tapahtumatyössä.

2009 keväällä pääsin livistämään matkailun opinnoista mukaan parin päivän baarikoulutuksiin, joita oli vetämässä Altia Akatemian Mikael Karttunen ja Antti Valtanen. Sijaintina legendaarinen Lapin Ammattiopisto (nykyään Lapin Matkailuopisto) ja paikalla kuka muukaan kuin Lapin Baarimestarisensei Ari Manninen. Tuolloin muuttui koko suhtautumiseni alaa kohtaan. Karttusen ja Valtasen koulutukset olivat niin innostavat, että niitä oli löydettävä lisää. Manninen tuumaili silloin, että ”kukas sälli se sinä olet, jaa jostain Lappeenrannasta” ja aivan oikealla tapaa haastaen ”ethän sinä mistään mittään tiiä, vielä”. Juurikin tuo vaatiminen ja terve haastaminen asioissa oli osuva tapa saada polttoainetta innostukseen.

Olisikohan tuosta mennyt pari viikkoa, niin kävin erään viskikoulutuksen – kolmesti, jotta ihan varmaan tuli perusteet selväksi mitä eroa on ”skottilaisella, irkulla ja jenkillä”. Tämän jälkeen loppu onkin omaa historiaa – kymmeniä, satoja tastingeja, panimovierailuja, tislaamoja, kilpailuja, tuomarointia, kehittymistä ja kehittämistä, useita eri kaupunkeja, joissa olen työskennellyt. Asuin myös puolisen vuotta Itävallassa, tietysti laskemassa vuorilla ja tutustumassa hyviin viineihin sekä erikoisiin tisleisiin. Suoritin vielä 2014 virallisesti baarimestarin erikoisammattitutkinnon Rovaniemellä ja samoihin aikoihin pääsin mukaan Kyrö Distillery Companyn ensimmäiseen Academy ryhmään, joka koostui yhdeksästä baarimestarista. Nyt 3-vuotta on kulunut Helsingin vilinässä, silti henkisesti olen Lappilainen, isolla L-kirjaimella.

2017 tunsin saavuttaneeni baarityössä sen pisteen, josta haaveilin vuosia aiemmin. Katsoin peiliin ja kysyin vaihteeksi, mitä minä haluan, mihin minä uskon? Yksi suurimpia kunnioita itselleni on ollut matkata takaisin pohjoiseen ja jakaa oppimaani käyden kouluilla vierailevana luennoitsijana. Jos voin jättää edes jonkin tiedonmurusen tai innostaa ja motivoida – olen tyytyväinen. Vuoden 2018 vaihteessa liityin Craft & Cask Oy:n joukkoon.

Kerro lyhyesti edustamastasi maahantuojasta?

Yhtiön portfolio koostuu oluista, siidereistä, viineistä sekä tisleistä. Yhteisenä nimittäjänä Craft-näkökulma. Keskittyminen laadukkaisiin, ammattitaidolla valmistettuihin tuotteisiin. Craft & Cask Oy rakentuu entisen Möestue & Caskin Finlandin toimintojen pohjalle. 2017 keväällä kotimainen maahantuonti yritys Diamond Beverages osti enemmistöosakkuuden Möestue & Caskista. Teemme yhteistyötä Norjan ja Ruotsin sisaryhtiöidemme Cask AS ja Möestue kanssa.

Mitä viskimerkkejä edustatte?

  • Kilchoman
  • Ian Macleod: Glengoyne, Tamdhu
  • Nikka
  • Kavalan
  • Arran
  • Mackmyra
  • Lost Distillery Company

Mitä ja miten painotatte portfoliossanne?

Päämiehen kanssa sovituin ajankohdin painotus voi olla eri tuotteissa. Nyt keväällä työskentelen eniten Kilchomanin ja Glengoynen parissa. Kavalan, Arran ja Nikka osalta enemmän uutisia tulossa, stay tuned.

Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppaninne?

  • Horeca
  • Alko
  • Tukut / jakelijat

Minkälaista kilpailu on Suomessa?

Suomen kokoisessa maassa on useita maahantuojia ja valikoimat kasvavat jatkuvasti. Tämän huomaa sekä horecassa, että Alkossa. Tuotteita tulee rajallisina erinä, Alkon erikoiserät kiinnostavat kuluttajia entistä enemmin. Harrastuneisuus ja kuluttajan tietotaito on kasvanut tiedon saatavuuden kanssa, myös matkailu vaikuttaa tiedon ja tuotteiden leviämiseen maailmalla. Suomessa tehdään yhdessä, ja toimeen tullaan kaikkien kanssa. On hienoa, kun koulutuksia ja tastingeja järjestetään yhä enemmin, useilla eri paikkakunnilla ja kiinnostuneita riittää. Kansainvälisten yrityskauppojen myötä eri tislaamojen edustus voi siirtyä maahantuojalta toiselle, tuolloin joidenkin tuotteiden osalta voi jäädä epäselväksi etenkin horeca-puolella, että mistä jotain kyseistä tuotetta saa. Alkoon jakelijamuutokset ovat pakolliset, mutta horeca-kaupassa menee aikansa, ennen kuin tieto tavoittaa ravintoloitsijat Hangosta Nuorgamiin.

Millainen toimintaympäristö Suomi on yrityksellenne?

Mielenkiintoinen ja hyvä toimintaympäristö. Suomessa jakeluverkosto toimii maan läpi ja suomalaiset ovat erittäin kiinnostuneita tutustumaan uusiin tuotteisiin. Kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita ja harrastajien määrä on kasvanut muutamassa vuodessa reilusti. Lainsäädännölliset seikat haastavat tiedon jaossa, kun väkeviä ei voi markkinoida kuten mietoja. Toisaalta pelisäännöt ovat samat kaikille, niin toimitaan niiden puitteissa ja kehitetään toimintaa eteenpäin.

Miten alkoholilain uudistus vaikutti toimintaanne?

Tisleiden osalta ei juurikaan muutosta tullut alkoholilain uudistuttua. Lähinnä oluiden osalta 5,5 % raja sai tuotteita liikkumaan aika kiitettävästi ja osaltaan eri tahojen tarkastellessa olutvalikoimiaan väkevien portfolio sai siinä yhteydessä kyselyitä. Toisaalta veronkorotukset eivät ainakaan helpottaneet hinnoittelua.

Mitä Suomessa pitäisi vielä muuttaa?

Mielestäni hyvään suuntaan ollaan menossa. Mikäli väkevien kauppa vapautuisi, perustaisin varmasti pientislepuodin. Näkemykset Alkoa kohtaan ovat jakautuneet ja monopoliasemasta on mielipiteensä kullakin. Tuosta valtion instanssista näkemykseni on avartunut entisestään kun olen siirtynyt maahantuonnin puolelle töihin. Säännöt on samat kaikille ja joitain eriä saadaan Alkon kautta myyntiin, jotka tosiaan eivät olisi edes mahdollisia muuten allokoida Suomeen.

Omat näkemykseni koskisivat lähinnä koulutuspoliittisia näkemyksiä, sillä en kannata linjausta, jossa tarjoilijan ja baarimestarin erikoisammattitutkinto sulautetaan yhteen ja valmistuvan ammattinimike on pian ’asiakaspalvelija’. Kymmenisen vuotta sitten puhuttiin erikoistumisesta ja muun muassa restonomitutkinnoissa on useita erilaisia linjauksia nykypäivänä – tosin koulutus ei vastaa usein odotuksia. Mielestäni he jotka oikeasti sen suurimman suorittavan työn tekevät ravintoloissa ovat arvokkaita. He jotka jakavat sen intohimonsa ja tietonsa ja taitonsa kuluttajalle ravintolassa, heidän arvostus ja koulutusmahdollisuudet pitäisi säilyttää ja niitä kehittää.

Sellaisenaan baarimestarin erikoisammattitutkinto ei enää ole ajan hengen mukainen kun perusteet ovat vuodelta 2005, sormien läpi tulkittavia ja eritavoin läpi vietyjä kautta maan. Sen sijaan koko linjauksien uudistaminen, tutkinnon tiivistäminen ja vaatimustason nostaminen olisi palvellut enemmin kasvavaa osaamisen tarvetta. Meillä on jo pula osaavista baarimestareista, kokeista ja tarjoilijoista. Uskoisin, että 10-vuoden sisällä opetushallituksen marata-lautakunta herää uudelleen siihen, että osaajia todellakin tarvitaan ja erikoistumiskoulutusta tätä varten. Sitten kun tämä työryhmä kootaan jälleen, aion olla mukana.

Mihin panostatte lähitulevaisuudessa?

Edustamiemme brändien tiedon jakamiseen, tastingeihin. Porfolion rakentaminen ja tunnettuus.

Mitä viskejä on tulossa ja miten niitä pääsee maistamaan?

Kilchomanin osalta tulossa 2018 Loch Gorm ja Port Cask. Syksyllä 100% Islay tuotteen uusin vedos sekä Horecaan valikoiduille yhteistyökumppaneille oma Comraich pullote, jonka mukana erityisiä mahdollisuuksia kyseisille ravintoloille.

Kavalanin saatavuus paranee ja portfolio laajenee pian.

Ian Macleod Distillers tuotteita tarkastetaan, Glengoyne range laajeni juuri, Tamdhun saatavuus tulossa ja syksyllä hienosäätöä.

Nikka jaetaan allokaatioina, Suomen ollessa pieni markkina – ei isoja määriä vielä saada, mutta positiivisia uutisia sieltäkin suunnalta on saatu.

Yhden Skotlantilaisen tislaamon kanssa neuvotellaan.

Jotain muutakin kaavaillaan, mutta siitä sitten kun on ajankohtaista.

Millä tavoin edistätte yhteistyötä kuluttajiin ja viskiharrastajiin?

Tiedon jakaminen, tastingien järjestäminen useammissa eri kaupungeissa. Valikoidut alan tapahtumat, joihin kuluttajat pääsevät osallistumaan. Mahdolliset uudenlaiset yhteistyökumppanuudet ovat myös tervetulleita.

Henkilökohtaisesti olen ollut varsin lyhyen aikaa yrityksen toiminnassa mukana ja minun työni on edistää edustamiemme tuotteiden tunnettuutta ja saatavuutta lain puitteissa. Mikäli tasting tai yhteistyö Kilchomanin, Glengoynen, Arranin, Kavalanin tai Nikkan tuotteiden osalta kiinnostaisi tai kaipaat tietoa tuotteista; ota rohkeasti yhteyttä mikko.ilves@craftandcask.fi